…Jos Maaret Kallio olisi täällä kanssani
hän katsoisi minua lempeästi, mutta lujasti
Photoshopinsinisillä silmillään
ja lausuisi: ”Sinä riität.”
ja minä tuijottaisin häntä
suu täynnä lättyä.
- Tekijä: Sonja Huhtaniska
- Julkaisuvuosi: 2024
- Kustantaja: Sininen Jättiläinen
- Sivut: 187
- Genre: Elämäkerrallinen runous
Parisuhteita, mielenterveysongelmia, nuoruuden kokemuksia, perhesuhteita ja sydämen särkymistä – muun muassa näistä aiheista muodostuu Sonja Huhtaniskan runokokoelma Tragikoomisesti teidän – aivan liian aikainen runoelämäkerta. Suurin osa runoista on samaistuttavia paatuneen lesbon näkökulmasta.
Sain tilaisuuden nähdä Sonja Huhtaniskan Oulussa esiintymässä Kellarikollektiivin runoillassa 2025, jolloin pääsin huomaamaan, ettei Huhtaniska loista ainoastaan kirjoittamisessa vaan myös esiintymisessä. Karismaattinen Huhtaniska suorastaan villitsi yleisön, ja hytkyin naurusta koko illan vedet silmissä. Tämä teos tuli ostettua suoraan tekijältä signeerattuna. Tiesin siis jo etukäteen, että hulvatonta sisältöä on luvassa.
Seksuaalisuuden monipuolinen käsittely runon keinoin
Huhtaniskan runoissa vahvoina elementteinä ovat seksuaalinen identiteetti ja naiseuden kokemus. Näitä teemoja käsitellään eri teksteissä hyvin intiimeillä tavoilla, mutta myös laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla. Jokaisessa runossa on hyvin henkilökohtainen ote, tunne heittäytymisestä ja uskaltamisesta sekä itsensä alttiiksi laittamisesta erilaisiin tilanteisiin. Teoksessa käsitellään niin eroottisia aiheita kuin myös häpeää, traumaa ja uteliaisuutta.
Huhtaniska on kotoisin Rovaniemeltä, joten teksteissä paistaa ilahduttavasti pohjoisen näkökulma yhdistettynä vähemmistökokemukseen. LGBT-aiheet tuntuvat keskittyvän usein Helsinkiin, joten pohjoisessa asuvana lesbona teos resonoi itseäni tältäkin kantilta, mutta yleisesti se tarjoaa myös virkistävää näkökulman vaihtelua.
Tragikoomisesti teidän -teoksen rakkausaiheet eivät ole suoraan lesboudesta, vaan pikemminkin bi- tai panseksuaalisuudesta. (Pohjaan väitteen Teini-iästä -osion ensimmäisestä runosta, jossa kirjoitetaan, ettei runon minä ole homo, mutta Rovaniemen maalaiskunnassa ei ollut olemassa bi-, pan-, saati demiseksuaaleja.) Lisäksi teoksessa on myös lyhyt, viiden runon mieskategoria. Näistä syistä vältän puhumasta teoksesta lesborunokokoelmana. Pääasiallisesti koen kuitenkin suhteiden painottuvan naisoletettuihin. Erityisen virkistävää teoksessa on se, että naisoletettuihin kohdistuvia tunteita on käsitelty pitkin teosta jo nuoruuden kokemuksissakin. Runot puhuttelevat itseäni vahvasti naisena, joka myös jo hyvin nuorena ymmärsi olevansa naisiin päin.
Olin aina rakastunut
vähintään viiteen tyttöön koulussani
kirjoitin traagisia rakkausrunoja
joita sukulaiset kehuivat kesäjuhlissa
– varma merkki siitä, että ne olivat surkeita.
[Teini-iästä, runo 11.]
Runojen tyyli ja lukukokemus
Tragikoomisesti teidän on moderni teos, joka puhuu asioista suoraan ja rohkeasti, ei kierrellen ja kaarrellen. Huhtaniska kirjoittaa luontevasti niin kevyistä kuin vaikeistakin aiheista, käyttäen minä-muotoa, joka antaa henkilökohtaisen ja samaistuttavan kerroksen runoihin. Runojen puhe on arkikielistä ja helposti lähestyttävää, sillä se välttää voimakkaat symboliikat ja korkealentoisuudet. Yksittäiset runot ovat useimmiten lyhyitä, mutta ne sanovat kaiken tarpeellisen. Runoissa vaihtelevat säkeiden ja säkeistöjen pituudet, mikä antaa runoihin eloa ja sopivaa vaihtelua. Säkeistöissä on keveät rytmitykset, jotka painottavat merkityksellisimpiä kohtia. Näiden elementtien ansiosta runot toimivat niin hyvin luettuina kuin myös ääneen lausuttuina.
Teos on jaettu kategorioihin, mikä tekee teoksen lukemisesta miellyttävää niin osissa tai kerralla läpi lukiessa. Se toimii erinomaisesti yhtenäisenä lukukokemuksena, mutta nautin myös siitä, että joskus voi vain tarttua teokseen ja lukea kunakin hetkinä mietityttävistä aiheista.
Autenttisuutta ja huumoria vähemmistönäkökulmalla
Teoksen otsikko pitää lupauksensa: tragikomiikkaa on 187 sivun verran. Huhtaniskan runoissa on huumorin ohella vahvasti esillä herkkyys ja rohkeus, mutta myös kipu. Tunsin tätä lukiessa useaan otteeseen, että minut aidosti nähtiin. Teoksen monipuolisten aiheiden ja rehellisyyden ansiosta teos tuntuu kokonaiselta ja hyvin elämänläheiseltä. Vähemmistönäkökulma elämäkerrallisessa teoksessa yhdistettynä huumoriin tuo jotain aivan uutta ja tarvittua runokentälle.
Huhtaniskan tyylistä huokuu itseironia, joka usein hänen runoissaan on huumorin ytimenä. Huumori ei vie synkemmiltä aiheilta painoa, se tasapainottaa niitä. Myös mustaa huumoria käytetään teoksessa paljon. Osa runoista surettaa ja naurattaa samaan aikaan. Parasta teoksessa on se, että Huhtaniska on uskaltanut niin rohkeasti laittaa itsensä esille, kertoa myös asioista, jotka joillekin saattaisivat aiheuttaa häpeää. Tällainen häpeän ja muiden hankalien tunteiden esiin tuominen, ja niiden käsittely taiteen ja huumorin kautta, on oman kokemukseni mukaan yksi parhaita keinoja niin itsensä kuin myös kollektiivisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Huhtaniskan runoissa on tällainen parantava vaikutus: tunne, että saa nauraa itselleen.
Suositus
Huhtaniskan runoteos tyydyttää monenlaista kulttuurinnälkää. Tämä runokokoelma on niille, jotka haluavat kokea jotain erilaista, ja myös niille, jotka eivät yleensä tartu ensimmäisenä runouteen. Sopii hyvin meille runoudesta nauttiville kulttuurilesboille, jotka kaipaavat elämäkerrallista vähemmistösisältöä.